Almanarre 3. ja 4.9.

marianne sunnuntai, syyskuu 5th, 2010

Perjantai 3.9.2010
Aamulla sanoin tytöille lähtiessäni, että luistelen Giensin kautta rantaan. Nähdään siellä. Hengähdin kohdassa, jossa käännytään Giensin kylään ja huomasin bussipysäkin. Bussikin olisi tulossa ihan pian. Hyppäsin bussiin, joka oli ääriään myöten täynnä. Päätepysäkki oli satamassa, josta lähtee laiva Porquerolls nimiselle saarelle. Edestakainen kyyti maksoi 17 euroa. Tämä olisi viimeinen päivä, jolloin voisin lähteä jonnekin, eikä tuultakaan olisi tiedossa.
Laivamatka kesti noin 15 minuuttia. Porquerolles on eteläisin Hyeresin edustan saarista, sen pohjoispuolella avautuu Välimeri täysin esteettä. Saarella asuu 400 ihmistä, joiden pääelinkeino näyttäisi olevan turismi ja maanviljelys. Turistien vilinä täyttää sataman ja sen ympärille rakentuneen kylän.
Saari on noin 10 km pitkä ja 2-3 km leveä. Autolla ei juurikaan liikuta, mutta polkupyöriä voi vuokrata useammasta paikasta kylällä. Hinta näytti olevan noin 11 eur/puolipäivää ja 15eur/koko päivä. En kuitenkaan vuok-rannut pyörää, vaan päätin katsoa mihin pääsisin luistimilla.
Hieman harmitti, kun matka tökkäsi jo 500 m jälkeen, mutta en viitsinyt palata takaisinkaan. Piilotin luistimet pusikkoon ja lähdin kävelemään. Suunnitelmani oli valloittaa saaren länsikärki. Matkaa sinne oli noin 4,5 km. Kä-velyreitit oli hyvin viitoitettu ja satamasta ostettu kartta piti minut hyvin oikealla polulla. Alkumatkan taivalsin leveähköä hiekkatietä ja poikkesin muutamaan uimarantaan matkalla. Jokainen niistä oli omannäköisensä. Saarella kävelykin oli mielekästä, sillä maisemat vaihtuivat nopeasti.
Erityisen hienoja maisemia löytyi saaren eteläpuolelta, jonne päädyin kapeata metsäpolkua pitkin. Nyt olin ihan tyytyväinen, ettei ollut pyörää riesana. Puiden varjossa vaeltaminen on varmasti miellyttävää kuumanakin kesäpäivänä. Nyt oli vain suomalaisittain lämmin kesäpäivä. Eteläpuolella reitti kulki pääosin kymmeniä metrejä korkean kalliokielekkeen päällä. Saaren tutkiminen karkasi hieman käsistä, sillä päädyin useita kertoja valitsemaan sittenkin hieman pitemmän reitin takaisin. Taivalsin lopulta ainakin 15 km ja sen lisäksi luisteluakin tuli ainakin 10 km, kun koukkasin lopulta rannan kautta kotiin.
Aluksi ajattelin, että en suosittelisi Hyeresiä perheellisen lomakohteeksi, mutta alan tulla toisiin ajatuksiin. Almanarren ranta ja ympäristö ei ole erityisen viehättävä ja ei-surffaajan aika käy varmasti pian pitkäksi. Toisaalta bussit kulkevat Hyeresin keskustaan, vuorille ja Tuor Fondueen, josta siis pääsee Porquerollesiin. Olin ajatellut vielä vierailla jossakin pikku kylässä vuorilla, mutta siihen ei ole enää aikaa. Vaikka sunnuntaina ja maanantaina ei ennusteiden mukaan lainkaan tuule, joudumme päivystämään rannalla.
Lauantai 2010-09-04
Kisa alkoi lauantaina rekisteröinnillä. Ensimmäiset mahdolliset lähdöt olisivat iltapäivällä. Tuuliennuste lupaili noin 7 ms illalle, mutta länsituuli saapuikin jo hieman aiemmin.
Neljän käännöksen rata rakennettiin lähelle rantaa. Siellä tuuli ei ollut parhaimmillaan, mutta yleisöllä oli mahdollisuus seurata kisaa. Välinevalinta oli hankala. Minulla oli mukana suurimpana 8,6 m2 purje, mutta tuntui kuitenkin turvallisemmalta valita 7,8 m2, etenkin kun ennuste oli kovenemaan päin. Itsekseni ajaessani purje riittikin hyvin.
Katsoin tarkasti etäisyyden lähtöviivalle ja päätin lähteä lähempää poijua kuin venettä. Matka poijulle oli sieltä lyhyempi ja heikossa tuulessa saa paremmin tehoja, kun ajaa vain loivasti avotuuleen. Lähtö lähdön jälkeen toistui sama kuvio, myöhästyin muutaman sekunnin viivalta ja olin sitten 4-5 tytön pakeissa. Muutoinkin pienellä purjeella sain todella tehdä töitä pysyäkseni joukon mukana. Ekan karsinnan ekalla poijulla tulin 6. käännökseen ja päätin mennä sisäkautta. ITA-31 parkeersi kuitenkin odotettua pitemmäk-si aikaa poijulle ja ahtaassa paikassa kääntäessäni purjetta huitasin häntä puomilla. Minä pääsin hyvin jatkamaan matkaani, mutta hän jäi kiroilemaan. Winner’s finaalissa jäin jälleen lähdössä karsinnan tapaan.
Toisen lähdön karsinnassa olin jo 5 joukossa, kun 3. poijulle tullessani ARM-1 oli selkeästi takanani, mutta sisällä ja huusi ihan pipona tilaa. Päätin, että perhana en varmasti anna, mutta kuitenkin huuto hieman herpaannutti keskittymistäni ja ajoin käännöksen hieman pitkäksi ja hän pääsi kääntä-mään yläpuolelleni vieden tuulen. Kaikeksi pahaksi en saanut cambereita nykäistyä heti ympäri ja seuraava aalto keikautti nurin.
Lähtöjärjestyksen kanssa täytyy olla tarkkana. Kipparissa sanottiin, että winner’s finaali ajetaan ensin, toiseen lähtöön järjestys kuitenkin muuttui. Viestit finaaliin lähtivät jo liikkeelle, kun tajusin käydä veneellä katsomassa. Sain 2 minuutin merkistä ajan kelloon. Jälleen myöhästyin hieman lähdöstä ja siksi sijoitus oli mitä oli. Olin edelleen sitä mieltä, että veneen ruuhkaan ei kannata mennä, mutta kuitenkin jatkoin ajoitusvirheillä. Huonosta lähdöstä huolimatta jäin kuitenkin harmittavan vähän finaalipaikasta. Hyvällä lähdöllä vapaisiin tuuliin olisi 7,8 m2 riittänyt hyvin. Mutta huonoilla lähdöillä isompi purje olisi hieman pelastanut. Olisi ne lähdötkin voineet mennä paremmin isommalla, kun olisi ollut enemmän pelivaraa kiihdytellä.
Neljänteen lähtöyritykseen olin jo paremmin hereillä ja sain nappilähdön ja olikin toisena poijulla. Tuuli sitten hyytyi niin, että lähtö keskeytettiin. Lähtöjä lukuun ottamatta olen tyytyväinen omiin esityksiini. Ajo oli Alacatin tapaan rentoa ja varmaa. Purje tuntuu todella hyvältä nyt, kun olen jäykistänyt kahta alempaa lattaa. Pahaksi onneksi 8,6 m2 purje kärsi tästä, koska ne latat ovat siitä pois. 8,6 neliöinen sai lattansa vanhasta formulapurjeesta, mutta ongelmaksi koitui se, että toinen latta alhaalta on aivan liian jäykkä takapäästä, josta sen pitäisi antaa periksi ylempien lattojen takapään tapaan. Onneksi Jarnolla on uudet latat odottamassa SM kisoja varten.
Tuulta tulee seuraavan kerran tiistaina (15-17 solmua) ja ehkäpä keskiviikkona vielä. Ennuste keskiviikolle on vielä aika vaihteleva, tuulen suunta kääntyy 180 astetta juuri silloin kun pitäisi ajaa lähtöjä. Toivotaan nyt kuitenkin mahdollisimman paljon lähtöjä. Monet huiput napisivat jo ekana päivänä, kun lähdettiin 4 karsintaan.