2010-09-01
Tämä on viides ulkomaan  surffimatka tälle kaudelle ja neljäs ilman perhet-tä. Ihmettelen edelleenkin itsekseni Ianin kärsivällisyyttä ja ymmärrystä. Mikä yllätys hänellä mahtaakaan olla takataskussaan? Onkohan 1 kk matka jo varattu talven pimeimpään aikaan. Oxa ja kumppanit, onko Ian varannut paikan teidän surfbägissa joulun alla?
Lapsetkin ovat sitä mieltä, että ei tule ikävä, jos tuliaiset ovat mieluisat.
klo. 8.00
Nyt istun Oslossa odottelemassa matkan jatkumista Nizzaan. Näen aitiopai-kalta lautani siirtyvän koneen uumeniin. Kirjoitin kissankokoisin kirjaimin ”FARGILE”  viestejä lautapussin päälle ja kylkiin. Näytti siltä, että siitä oli-si ollut hyötyä. Helsingin päässä laudat siirtyivät hellävaraisesti koneeseen, samoin täällä. Turkista tullessani isoimman laudan pohjassa oli mojova rei-kä. Eräs ystävällinen henkilö paikkasi sen vankkumattomalla ammattitai-dolla, vaikka kiireinen olikin. Oma purukumipaikkaukseni ei olisi tuossa katastrofissa riittänyt.
Matkustan kisapaikalle Blue1 kyydillä Oslon kautta Nizzaan. Kilpailunjär-jestäjä on hoitanut minulle kuljetuksen siitä eteenpäin. Ehdin jo jonkin päi-vää haroa hiuksiani siirtymisen takia. Auton vuokraaminen kattotelineillä osoittautui hankalaksi ja kilpailujärjestäjä oli luvannut järjestää kamojen kuljetuksen vasta perjantaille. Vaihtoehtona olisi ollut sitoa pakaasit katolle ikkunan kautta, mutta olisi se hieman hirvittänyt. Tosin Rodoksella Markus demonstroi, kuinka pikkuruiseen autoon voi pakata 4 henkilöä ja noin 4 lautaa, formula mukaan lukien, ja noin 6 purjetta.
Blue1:lla kamojen kuljetus maksaa 80/45 kg/suunta. Listahinnalla lasket-tunata kamojeni (90kg) kuljetus olisi ollut hieman kalliimpi, kuin oma len-tolippuni. Lipputiskillä virkailija kuitenkin veloitti vain pienen urheiluväli-neen hinnan eli puolet. Nähtäväksi jää sitten paluumatkan hinta.
Matka sinänsä on aika edullinen. Majoitus tarjotaan meille hyvin kohtuulli-seen 20 eur/yö hintaan. Kamojen säilytyksestä ei peritä maksua eikä siirto-kuljetuksista, joten nämä kisamatkat ovat selkeästi tavallista surffimatkailua halvemmat. Turkin kisan sponsori Pegasus Airlines tarjosi myös välineiden kuljetuksen. Siksi minunkin kannatti lentää Izmiriin Tukholman kautta. Pe-gasus ei lennä Suomesta. Alacatissa hotelli oli kallis, 650 eur/10 yötä. Edul-lisemminkin olisin selvinnyt, jos olisin tinkinyt hieman sijainnista.
Almanarren tuuliennuste on melko lailla lohduton. Harkitsin jo hieman mat-kan skippaamista kokonaan, etenkin kun flunssa on ollut tuloillaan muuta-man päivän ja töissäkin olisi ollut hommia. Näyttää kuitenkin siltä, että sun-nuntain Tulliniemen shokkihoito tehosi ja selätti flunssan, kuten niin monta kertaa aiemminkin. KOP KOP kuitenkin.
Otin mukaani rullaluistimet pläkäpäivien ajanvietteeksi. Saatan myös vuok-rata polkupyörän. Otin mukaani myös 8,6 m2 Reflexin, joka riittää huviaje-luun jo melko mitättömässä tuulessa. Turkissa jotkut kummastelivat hieman aikaista plaaniani 111 l laudalla ja 8,6 m2 purjeella, takakäden pumppaus, terästettynä jalan pumppauksella näytti heidän mielestään RS:X tekniikalta. Kysyivät kuinka monta vuotta olen ajanut RS:X llä Toki kunnon pumppa-us on tehokkaampi, mutta tuolla tekniikalla saan laudan plaaniin voimia säästellen ja menettämättä juurikaan korkeutta tuulessa.
Arvoitus on myös, missä oloissa women only kisassa ajetaan ja nyt etenkin, kun ennuste on tosi huono. Voi olla, että isolle purjeelle tulee käyttöä kisas-sakin. Suuri osa tytöistä on rekisteröinyt suurimmaksi purjeekseen noin 7,8 m2. Sääntöjen mukaan tuuliraja on 7 solmua, jossa ei oikein formulakaan vielä kulje kunnolla. Mukana on samat laudat kuin turkissa. Nyt onnistuin pakkaamaan ne yhteen pyörälliseen lautasäkkiin siten, että otin pois jalka-lenkit. Laitoin väliin hieman pehmustetta, jotta eivät hankaa toisiaan.
Nyt oikeastaan toivoisin Mistraalin pyyhkäisevän Almanarren yli ainakin yhtenä kilpailupäivänä. Tasasen veden kisa on nähty Alacatissa. Mistral tuo tullessaan 40 solmun tuulia, jolloin pienimmät kamppeet ovat enemmän kuin tarpeen.
klo 10.30
Lensimme juuri lumihuippuisten Alppien yli. Vaikka lumen tulo Suomeen on vain muutaman kuukauden päässä, tuntuu ajatus lumesta tosi kaukaiselta. Syys- ja lokakuu ovat vielä mainiota surffiaikaa Suomessa ja viimeistään nyt voi formulan pistää talviteloilleen ja kaivaa esiin pienimmät härvelit. Minun formulani on ollut hylättynä pussissaan surfviikon jälkeen ja melko lailla koko kesän. Rautiolta lainassa oleva 121 l iSonic ja 8,6 m2 purje kulkee melko samoissa kuin formula.
Nizzasta starttasimme noin 130 km matkan kohti kisapaikkaa. Matka taittui joutuisasti ystävällisen, mutta englanniksi kovin vähäsanaisen, Bernandin kyydissä. Ajoimme pitkän tovin meren rantaa ja katsoin, kuinka vaahtopäät vyöryivät rantaan. Almanarressa ei kuulemma tuulisi ennen maanantaita.
klo 16.30
Kisapaikaksi on vuokrattu pienehkö lomakylä. Sain jo kamani sinne säilöön. Nyt odottelen, että minut kuskataan majoitukseen. Jotenkin tunnen itseni avuttomaksi, kun muut ovat järjestäneet asiat puolestani. Olen tottunut hoi-tamaan itseni ties minne. Nyt en edes tiedä, mihin olen menossa. Mutta toi-saalta kovin helppoa, jos vain jaksaa odotella.
Kisapaikka on Giensin tien alkupäässä, oikeastaan heti siinä, mistä käänny-tään Giensin niemelle. Kisarantaan tulee suoraan lännen ja etelän puoleiset tuulet, itätuuli puhaltaa kapeahkon kannaksen yli ja silloin vesi on ihan ta-saista. Maanantaiksi odotetaan juuri itätuulta. Pohjoisen puoleiset tuulet tu-levat ihan maalta, eivätkä varmaan toimi lainkaan.
klo 18.00
Odottelen edelleen. Ruuvasin jalkalenkit lautoihin ajankuluksi.
Majapaikkaan on noin 10 min autolla. Rullaluistimilla matkanteko tuskin onnistuu, koska kävelyteiden päällyste ei ole sopiva ainakaan koko matkaa ja ajotiellä ei varmaankaan kannata luistella torvikonserttia uhaten. Muu-toinkin etäisyydet ovat aika pitkiä, joten polkupyörälle olisi käyttöä. Katso-taan löytyisikö sellainen jostain sopuhintaan.
klo 19.00
Olimme jo kertaalleen lähdössä majapaikkaan, mutta päädyimme kuitenkin vielä odottamaan.
klo 20.00
Vihdoin Camping Eurosurf.